Miltä sinun sesonkisi maistuu?

Sesonkiruoka tuo mukavaa vaihtelua, odotusta ja hauskuutta ruoanlaittoon ja ruokapöytään. Vastuullinen kuluttaja valitsee ruokansa raaka-aineet vuodenaikojen, sesonkien mukaan. Suomessa eri raaka-aineiden sesongit vaihtelevat paljon. On hyvä tunnistaa ja tiedostaa kaudet, jolloin raaka-aineet ovat parhaimmillaan. Jokaisena vuodenaikana on mahdollista syödä terveellisesti ja ympäristö huomioon ottaen. Sesongin mukaan parhaimmillaan olevien raaka-aineiden maku ja hinta ovat kohdillaan.

Kestävän kehityksen mukaista

Lajityypilliseen aikaan avomaalla kasvatettujen kasvisten tuottamiseen tarvitaan vähemmän ostettua energiaa, kuten valoa ja lämpöä. Myöskään raaka-aineiden varastointiin ei tarvita pitkiä aikoja tai ylimääräisiä vaha- ja muita suoja-aineita. Satokauden aikana kasvattaminen ei myöskään vaadi niin paljon lannoitteita ja torjunta-aineita kuin esimerkiksi kasvihuonekasvatus (kuten esimerkiksi kasvihuonevihannekset Suomen talvessa).

Valitse raaka-aineet sesongin mukaan

Kaikki lähtee ruokalistasuunnittelusta. Muista neljä vuodenaikaa! Kevät, kesä, syksy ja talvi. Myös ns. kiertävien ruokalistojen suunnittelussa tulee jättää väljyyttä mm. kasvisten ja juuresten valintaan eri vuodenaikojen mukaan. Aina ei ruokalistalla tarvitse olla vihersalaattia, tomaattia ja kurkkua. Talviaikaan meillä kannattaa suosia monipuolisesti varastojuureksia. Raaka-aineiden valinnan lisäksi tulee kiinnittää huomiota myös ruoan säilytykseen ja valmistusmenetelmiin.

Sesonkiruoan valmistus vaatii viitseliäisyyttä, kekseliäisyyttä sekä uutta ajattelua. Tuttuihin raaka-aineisiin saa uusia vivahteita yrteillä, mausteilla ja erilaisilla marinadeilla. Ekoruokakoneeseen on koottu erilaisia kasvisruokareseptejä. Kokeile ja innostu!

MUISTA:

  • Tuontihedelmät ovat myös sesonkiruokaa. Keskitalvella tuontihedelmien kuten appelsiinien ja mandariinien tarjonta on parhaimmillaan ja hinnat edullisimmillaan.
  • Kaikkia kalalajeja ei saada ympäri vuoden, vaan kaloillakin on omat sensongit. Ympärivuotisia kaloja ovat kirjolohi, nieriä, siika, kuha, silakka.
  • Pakastamalla syksyllä metsämarjat koko vuoden tarpeeseen, voit varmistaa kotimaisten marjojen saatavuuden läpi vuoden. 

Hävikki ja jätteet

Käytä kaikki mitä ostat. Sesonkiruokakin on kallista, jos se menee roskiin. Roskiin heitetyn ruoan ympäristövaikutukset kertaantuvat monella tasolla; tuotannossa käytetyt raaka-aineet, energia ja työ sekä tuotannosta syntyneet ympäristövaikutukset on tuotettu turhaan.

Puolivalmisteiden käyttö vähentää keittiössä syntyvän jätteen määrää, mutta ei ruoan elinkaaren aikaista jätemäärää. Kun ruokaa jalostetaan muualla, myös jätteet syntyvät muualla. Tuotteiden hankintapäätöksiä tehdessä kannattaa siis miettiä valmistuksen vaikutuksia myös laajemmin (epäsuorat ympäristövaikutukset).

Lue lisää www.ymparistoosaava.fi

Viestintä

Ohjaa asiakasta viestinnän keinoin: laita kasvisruoka ruokalistaan ja linjastoon ensimmäiseksi. Viestinnässä voit käyttää esim. alla olevia sesonkiin ja sesonkijuhliin liittyviä materiaaleja.

               

Lähteitä:

www.portaatluomuun.fi
www.ymparistoosaava.fi
www.satokausikalenteri.fi

Nyt parhaimmillaan

TALVIsesonki

Talvisesongin aikana maistuvat hyvin varastoituvat kotimaiset juurekset. Muista myös riistaherkut. Talven aikana Suomeen tuodaan hedelmiä, mutta myös tuontihedelmillä ja kasviksilla on oma sesonkinsa, jolloin ne ovat parhaimmillaan. Talvisesongin aikana vietetään monia juhlapyhiä ja herkutellaan. Muista Itsenäisyyspäivä, joulu, uusi vuosi, laskiainen, Kalevalan päivä, Runebergin päivä. Varastokasvikset- ja juurekset: selleri, juuripersilja, keltajuuri, lanttu, maa-artisokka, mustajuuri, nauris, palsternakka, peruna, porkkana, punajuuri, raitajuuri, keräkaali, kyssäkaali, punakaali, punasipuli, sipuli, piparjuuri, lehtikaali, ruusukaali, omena, puolukka, karpalo. Tuontihedelmät- ja kasvikset: ananas, appelsiini, avokado, banaani, greippi, klementiini, mango, omenat, sitruuna, limetti, veriappelsiini, verigreippi, taateli, päärynä, bataatti, endiivit, kookospähkinä, kastanja. Kalat: hauki, kuha, made, muikku, kirjolohi, nieriä, siika, silakka.

Copyright 2014 by EkoCentria | Tämän aineiston tuottamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea.